Ofelia kyseli miksei kukaan tee mitään lapsiperheiden aseman parantamiseksi.

Koska kukaan ei halua tehdä mitään. Valtion pitäisi säästää ja mistäs muualta olisi parempi säästää kuin lapsiperheiltä? Eläkkeitä ei voi pienentää ilman, että kannatus laskee (oletan, että eläkeläiset ovat isompi ryhmä kuin huonosti toimeen tulevat lapsiperheet). Vammaisilta ei voi ottaa, koska tuomittaisiin epäinhimilliseksi. Helpointa on olla korottamatta lapsiperheiden tukia. Menköön vanhemmat töihin!

Ironista on, että päiväkodit maksavat tälle maalle aika pirun paljon. Tulorajat päiväkotimaksuissa ovat suuret, joten pienituloiset eivät edes maksa päivähoidosta. Rahoitus tulee suoraan kunnilta. Siispä, miksi kunta ei maksa äidille/isälle siitä, että hän hoitaa lapsensa kotona? Minä ainakin olisin mieluummin ihan virallisella lastenhoitotuella kuin työttömyyskorvauksella. Tuskin tulee tapahtumaan...

Syy siihen on yksinkertainen. Suomessa tarvitaan työvoimaa. Ongelma tässä on se, että osa ihmisistä on työttöminä ja toisaalta on paljon täyttämättömiä työpaikkoja. Yleensä nämä työpaikat ovat aloilla, jossa palkat ovat pienet. Ei minun kannata opiskella itseäni lähihoitajaksi, kun lähihoitajille maksetaan työn raskauteen nähden huonosti. Niinpä suomalaiset eivät kouluttaudu aloille, joissa työntekijöitä tarvittaisiin vaan aloille, joilla he viihtyvät. Sitten on ylipaljon hyvin koulutettuja maistereita ja kandeja, joille ei töitä löydy. Pitäisikö ihmiset pakottaa kouluttautumaan näille työläispulan vaivaamille aloille? Ei, vaan korottaa palkkoja, jotta työstä saatava raha vastaisi työn rankkuuta. Sitä taas ei tehdä, koska Suomi säästää. Ja sitten ihmetellään yhtä aikaa suurta työttömyyttä ja työvoimapulaa.

Pienipalkkaisilla aloilla työskentelevä on hänkin loukussa. Jos on töitä, elatuksen saa juuri ja juuri. Pahimmillaan, jos on yksinhuoltaja tai toinen vanhemmista on työttömänä, joutuu pienipalkkainenkin turvautumaan sosiaalitoimistoon. Jos pienipalkkainen joutuu työttömäksi, on työttömyyskorvaus lähinnä naurettava. Ja taas ollaan sossun jonossa.

Kotiäitiys on pienituloisille mahdotonta. Kotihoidontuen loppuessa on vanhempien mentävä töihin ja jos ei mene, siitä rankaistaan. Vaikka kotihoidontuelta palaavalla ei olisi koulutusta, hän saa automaattisesti viiden kuukauden odotusajan työttömyyskorvaukseen. Vaikka opintotuissa ei toisessa asteessa ole lapsikorotuksia ja tuetkin ovat lähinnä naurettavan pienet, niin opiskella pitäisi. Sossuun vaan ja lisää opintolainaa.

Kelan päivärahoja "ei ole varaa" nostaa. Jos joku ei niillä pärjää, hakekoon rahaa sossusta. Niinpä niin, mutta sossun pitäisi tarjota vain tilapäistä apua, jos perustoimeentulo hetkeksi järkkyy. Näin ei ole, vaan mekin olemme sossun listoilla roikkuneet jo yli vuoden. Pelkällä päivärahalla emme eläisi. Tai ehkä eläisimmekin, jos suostuisimme asumaan koirankopissa ja olemaan ilman autoa.

Aikasemmin pärjäsimme ilman tukia, kun Ukko oli vielä töissä ja minä kotihoidontuella. Kun Ukkokin putosi Kelan päivärahoille, loppui pärjääminen siihen. Jos Kelan tukia nostettaisiin, mekin voisimme lopettaa sossussa ramppaamisen. Silloin sosiaalitoimistolla olisi aikaa niille asiakkaille, jotka oikeasti sitä tarvitsevat ja voitaisiin jopa supistaa sosiaalitointa. Sitä ei kuitenkaan tule tapahtumaan, koska poliitikot eivät nää nykyisessä mallissa mitään vikaa.

Onko ihme? Heillä on tuntuva palkka, hyvät työsuhde-edut ja loistava eläke. Heidän arkensa on kaukana pienten ihmisten arjesta. Tuskin heistä kukaan on lapsiperheenä yrittänyt elää kahdella työttömyyskorvauksella.

Tämän maan tila on surullinen. Epäilen kuitenkin suuresti, tuleeko tämä tila koskaan muuttumaan. Korjaan, tuleeko se koskaan muuttumaan parempaan suuntaan. Epäilen, että tukia ja etuuksia tullaan leikkaamaan vielä lisää. Epäilen, että kohta tässä maassa on enemmän kodittomia ja kerjäläisiä kuin koskaan. Epäilen, että Venäjän mallin asunnot, joissa yhdessä kolmiossa asuu kolme perhettä, tulevat yleistymään. Suomen tarvitsee säästää.