Minulla on ollut psoriasis-diagnoosi jo viimeiset viisi vuotta. Hoidan sitä kortikosteroidi- ja d-vitamiinivoiteilla. Hetkittäin se on parempi, mutta useimmiten ei. Osittain se on ihan omaa syytä, olen pirun laiska rasvailemaan läiskiäni. Rasvojen lisäksi ostin jossain vaiheessa D-vitamiinia tabuinakin, mutta enpä ole saanut syötyä.

Kunnes.

Pojalle on ilmaantunut kutisevia läiskiä jalkoihin. Sitten läiskiä ilmaantui käsiin, mahaan ja lopulta naamaan. Nyt niitä on joka puolella. Kävin pojan kanssa eilen lääkärissä ja sain pojalle diagnoosin: psoriasis. Olen luullut, että psori on vain teini-iän ylittäneiden sairaus, mutta eipä näytä olevan. Saimme siis kortikosteroidirasvareseptin pojallekin ja lähetteen ihotautilääkärille. Kiva.

Tai sitten ei. Olen nimittäin jo kehittänyt paniikin pääni sisään. Entäs, jos en jaksakaan hoitaa pojankaan psoria? Entäs, jos pojan psori kulkeutuu niveliin ja poika vammautuu koko loppuiäksi? Entäs, jos?

Se on otettava ryhtiliike ja alettamaan hoitaa sekä pojan että omaa psoria paremmin. Ja ehkä saan ne D-vitamiinitkin syötyä, jos syötän niitä samalla tuolle pienelle miehelle. Saatamme jopa saada ne syötyä ennen kuin ne menevät vanhaksi...