Oletko blogihäirikkö?

Tunnetko sanonnan: "Jos ei ole mitään kaunista sanottavaa, ole hiljaa"? Toivon aina joskus, että se pätisi netiketissäkin. Silti sain viimeksi tänään lukea blogistani erittäin ikävän kommentin.

Eniten näissä nillittäjissä ärsyttää se, että kaikki tehdään nimettömänä. Nimettömänä on helppo haukkua toista, vaikka itsellä ei olisikaan sen kummempaa meriittiä.

Tulipa tästä mieleeni tuttavani, joka sai peräänsä suuren luokan häirikön. Tämä kyseinen ääliö lateli ensin haukkuja tutun tekemistä korteista ja kun ei niihin kommentteihin saanut vastausta, hyökkäsi henkilön kuvia vastaan. Viisasta. Tai sitten ei.

Jos tuo oma häirikköni haluaa jatkaa, siitä vaan. Osaan kyllä laittaa blogiin kommenttisuodattimen päälle ja jättää omaan arvoonsa kusipäisyydet. Mietityttää vain ihmiset, jotka ottavat näiden inhotusten sanat tosissaan. Lopettavatko he blogeilun ilkeiden kommenttien takia? Siihenkö nämä pyrkivät?

Well, minä en ole kokonaan kuvasta katoamassa edes negatiivisten kommenttien takia. :) En taida edes osata lopettaa blogeilua, vaikka välillä pitkään hiljaa olenkin.

Ja sitten iloisempiin asioihin. Sain eilisen puolella Itä-Suomen yliopistosta osan pääsykoetuloksista. Hain siis seitsemälle eri linjalle eri yliopistoihin. Neljä niistä sijaitsi Itä-Suomen yliopistossa, yksi Jyväskylässä, yksi Tampereella ja yksi Helsingissä. Itä-Suomen yliopiston pitäisi julkaista tuloksensa tänään, mutta puolet niistä tuli jo postissa. Toiseen niistä eli historiaa lukemaan en päässyt, mutta yhteiskuntamaantieteeseen olen varalla. Pidän peukkuja, että pääsisin edes johonkin.

Muuten meneekin ihan normisti. Kesäksi en saanut töitä, en kyllä juuri etsinytkään. Olen siis ipanoiden kanssa kotosalla. Lueskellut olen jonkun verran kaikennäköistä, mutta mistään niistä ei ole juurikaan sanottavaa. Useimmat lukemani kirjat nimittäin ovat kevyttä rakkausromantiikkaa enkä tällä hetkellä muuta kaipaakaan.

Hauskaa kesää kaikille.