Ylläri ylläri. Stressaa. Ihan sikana.

Ok, on ehkä aihettakin. Koulussa menee kovaa, koekausi on käynnissä. Koulussa on toistaseks kivaa, mutta en millään jaksais kiskoa itteäni aamulla hereille. Jotenkin on ihan tuhovaikee nousta, kun tietää ulkona olevan vielä pimeää. Mälsättää. Ja sitten stressaa, kun ei saa itseään ajoissa ovesta ulos, vaan jää sänkyyn makaamaan. Miksi en jaksa?

Pojan nuorisopsykiatrinen aika on ens viikolla. Stressaa sekin. Ihan hitosti. Siis, poika veti parit raivarit koulussa ja nyt sitten mennään nuorisopsykiatriselle selvittämään onko pojassa mahdollisesti jotain vikaa. Mun mielestä vika on koulussa. Poikaa kiusataan ja kun poika reagoi, saa hän häirikön leiman otsaansa. Toki, poika reagoi aika herkästi, mutta kiusaamiseen ei ole vieläkään puututtu, vaikka näitä raivareita on tullut jo kuukauden. Päättämätön

Likan lähete silmälääkärille on vaiheessa. Lähete on kyllä sairaalassa, mutta jono on kuulemma joitain kuukausia, joten saapa nähdä milloin moinen lienee. Tytöllä on siis näkö huonontunut niin paljon, että terveyskeskuslääkärin mukaan olisi hyvä saada asiasta asiantuntijan lausunto. Eikä lisää mun stressiä, ei!

Raha-asiat stressaa. Ukolla on vielä toistaiseksi töitä, mutta talvi on jo ovella. Ukko kyllä riemuitsi tänä aamuna, kun oli pakkasta. Ukko on siis tehnyt maanrakennushommia koko kesän ja työt loppuvat varmaan parin viikon sisällä, kun pakastuu niin paljon, ettei pihahommia enää voi tehdä. Ukko on riemuissaan, koska hän haluaisi pitää jo lomaa. Ottaa aivoon, kun viime työttömyysjaksolla Ukko oli kuin perseelle ammuttu karhu, koko ajan kiukkuinen ja levoton ja nyt hän haluaisi olla taas sellainen. Jos Ukko ei ole töissä, toimeentulo tippuu taas. Tai no, ehkä ne ylimääräset menotkin sitten jää. Vituttaa, kun toinen ei voi ottaa kotoa mukaansa ruokaa ja kahvia, vaan aina pitää käydä syömässä jossain kuppilassa ja kahvilla huoltoasemalla. Tärkeämpää käyttöähän niille rahoille ei olisi?

Koira stressaa. Se stressaa kuitenkin kaikista vähiten. Ei melkein yhtään. Toki, sitä edelleen pitäisi kouluttaa, mutta toisaalta, miksi? Se on jo nyt perustottelevainen, ts. istuu käskystä, menee maate, antaa tassua ja tulee luokse. Koira pitäisi rokotuttaa. Ei sillä, että se pääsisi toisten koirien kanssa tekemisiin. Ei pääse, koska ei siedä muita koiria. Sairaudet tarttuvat kuitenkin myös muita teitä. Koira pitäisi madottaa. Todellakin, koska se syö raakaa, voi sillä olla tuplasti enemmän matoja kuin kuivamuonakoirilla. En tiedä mihin tämä perustuu, saatan tietysti olla väärässäkin. Matokuurin ajattelin silti ostaa heti, kun lämpötila pysyy pakkasen puolella.

Kivoja juttuja on harvassa. Koulussa on kivaa, siellä on edelleen mukava porukka ja hauskaa seuraa. Siinä kai ne.